Pienin askelin suuriin muutoksiin
Mikä saa sinut hymyilemään, muuttaa alakuloisen tunnelman valoisammaksi, luo elämääsi korkeapainetta matalan sijaan? Tähän kysymykseen löytyy yhtä monia vastauksia kuin on vastaajia, mutta usein arjen valopilkut ovat pieniä hetkiä, kohtaamisia tai tapoja olla läsnä. Ne voivat liittyä oravan liikkeiden seuraamiseen pihapuussa tai iltalaulun laulamiseen lapselle.
Maailman isojen haasteiden edessä katse ei usein käänny näihin pieniin asioihin tai hetkiin, joissa valo loistaa kirkkaammin ja koemme olevamme osa isompaa kokonaisuutta. Kuitenkin juuri nämä yksittäiset ja pienet tekijät ja vaikuttajat voivat käynnistää ketjuja, joilla on vaikutuksia yksilön elinpiiriä laajemmalle horisontille. Pohdimme tässä kirjoituksessa, mitä tällaiset pienet korkeapaineen käynnistäjät voisivat olla ja miten niitä voitaisi lisätä. Vahvistamalla näiden pienten tekijöiden aloittamia vaikutusketjuja, rakennetaan kestävää hyvinvointia yhteiskunnassa.
Yhteisessä sykkeessä
Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, miten hyvältä yhdessä tanssiminen, soittaminen tai laulaminen tuntuu? Tutkimustieto voi selittää osan näistä kokemuksista. Tiedetään, että tahdistuminen yhteiseen sykkeeseen vahvistaa yhteenkuuluvuden tunnetta ja saa ihmiset käyttäytymään ystävällisemmin toisiaan kohtaan1. Esimerkiksi lapset ovat valmiimpia auttamaan toinen toisiaan musiikkileikin yhteisen rytmin jälkeen2. Kehollinen tahdistuminen on yhtä aikaa hyvin tehokas ja hyvin yksinkertainen läheisyyttä rakentava mekanismi. Kuka tahansa vauvasta vaariin voi tahdistua musiikin rytmiin. Samassa sykkeessä olo ei edellytä yhteistä kieltä tai kykyä sanoittaa jaettua kokemusta. Onkin esitetty, että musiikki on alun perin kehittynyt lajimme tavaksi vahvistaa niin yksilöiden kuin ryhmien välisiä siteitä3.
Tätä ymmärrystä voidaan tietoisesti käyttää edistämään erilaisissa tilanteissa ja ryhmätapaamisissa luottamusta, yhteisöllisyyttä ja empatiaa itsen ympärillä olevaa kohtaan.
Ajatteluun avaruutta – mielikuvia maisemaan
Arjen luovuus – mielikuvittelu, ajatuksen vapaa tila ja oman itsensä ilmaiseminen toiminnan ja tekemisen kautta – toimii hyvinvointia tukevana perustuksena4. Luovuudella ei tässä kuitenkaan tarkoiteta vain juhlahetkeen liittyvää musiikkiesitystä tai mieltä vavisuttavaa teatterielämystä, vaikka niilläkin on monen ihmisen elämässä tärkeä rooli. Se, miten vahva kytkös ihmisellä on omaan luovaan kapasiteettiinsa, voi näkyä arjessa eteen tulevina ideoina, kykynä löytää ratkaisuja eteen tuleviin pulmiin tai jopa elämän kriisitilanteissa hetkestä toiseen selviämiseen5.
Miten luovuuden tilaa voisi laajentaa erityisesti silloin, kun sitä tarvitsisi oman elämän juonen uudelleen löytämiseen tai yhteisön hyvinvoinnin edistämiseen vaikeassa tilanteessa? Ihminen tarvitsee kokemusta siitä, että oma elämä ja pyrkimykset ovat merkityksellisiä ja osana kokonaisuutta. On löydetty monenlaisia hyviä esimerkkejä siitä, miten osallisuuden kokemusta voidaan lisätä luovan toiminnan avulla6. Ammentamalla moniammatillisesta yhteistyöstä ja ammattitaidosta, voidaan luovaa toimintaa hyödyntää eri alojen työotteissa7.
Yhdessä ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointia
Monella tavalla paineinen ja merkityksistä irtautunut arki näyttää kasvonsa niin sosiaalisen median palstoilla kuin työelämässä ja koulumaailmassa. Millaisia mahdollisuuksia korkeiden paineiden vähentämiseen ja korkeapaineen lisäämiseen voisi olla pienistä katalysaattoreista käynnistyvillä laajoilla ketjuilla? Monesti merkityksellinen kokemus oikeassa paikassa ja toisten kanssa jaettuna on omiaan lisäämään myötätuntoa ja osallisuutta.
Esimerkiksi musiikki voi avata ovia erilaisten tunnesävyjen kokemiseen, tunnetietoisuuden vahvistamiseen ja tunteiden säätelyyn8. Kuuntelukokemus on erilainen, jos se voidaan jakaa turvallisessa ilmapiirissä ja sen nostamista tunteista voidaan puhua yhdessä. Tämä yksinkertainen toiminta on kaikkien ulottuvilla. Päiväkodin arjessa tutuksi tullut musiikkileikki tai sama unimusiikki voivat luoda turvallisuuden tunnetta. Sama mekanismi voi toimia myös muistisairaan ihmisen elämän koostajana tuoden tutun laulun kautta kiinnekohdan, joka on vielä olemassa9.
Vaikka tietoa, kehittämishankkeita ja projekteja luovuuden ja taiteen potentiaalisista hyvinvointivaikutuksista on jo paljon, on kulttuurihyvinvointiala vielä kovin jäsentymätön ja tietopohjaltaan sirpaleinen. Tukemaan tietoon ja tutkimukseen perustuvaa kehittämistä ja koulutusta Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto perustivat keväällä 2023 Kulttuurihyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen osaamiskeskittymä CuWeREn10. Sen tehtävänä on tutkia, kehittää ja kouluttaa ja vaikuttaa näin yhteiskunnallisen korkeapaineen, sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen.
Tämä on merkittävä askel Suomen kulttuurihyvinvointialalle ja sen tutkimusperustaiselle uudistamiselle. CuWeRE on rakentamassa ratkaisuja siihen, miten jokainen yksilö ja yhteisö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ympärillään olevaan. Kutsumme alan kehittäjät, kouluttajat ja tutkijat pohtimaan, millaisin toimin voidaan lisätä ihmisten elämään luovuutta, mielikuvituksen leikillisyyttä ja tunneherkkyyttä, joiden avulla yhteys, vuorovaikutus ja ympäröivää elämää koskeva empaattinen suhtautuminen lisääntyvät.
Jos monet ihmiset keksivät omassa arjessa, työssään ja yhteisössään tähän vastauksia, vaikuttaa se suuresti yhteiskunnassamme lisäten vastuuta toisista, ympäröivästä elämästä ja maailmasta. Tämän tukeminen on kulttuurihyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen osaamiskeskittymä CuWeREn ydintehtävää. Pienistä puroista rakentuu virta, jolla on voimaa ja jonka avulla rakennamme parempaa huomista ja kestävämpää yhteiskuntaa. Vastuu ja mahdollisuudet ovat meillä kaikilla.
Kirjoittajat:
Laura Huhtinen-Hildén, vastaava tutkija, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Suvi Saarikallio, professori, Jyväskylän yliopisto
Lähteet:
1. Hove, M. J., & Risen, J. L. (2009). It’s all in the timing: Interpersonal synchrony increases affiliation. Social Cognition, 27, 949–961.
2. Kirschner, S., & Tomasello, M. (2010). Joint music making promotes prosocial behavior in 4-year-old children. Evolution and Human Behavior, 31(5), 354–364.
3. Savage, P. E., Loui, P., Tarr, B., Schachner, A., Glowacki, L., Mithen, S., & Fitch, W. T. (2021). Music as a coevolved system for social bonding. Behavioral and Brain Sciences, 44, e59.
4. Richards, R. (2010). Everyday Creativity: Process and Way of Life – Four Key Issues. In J.C. Kaufman & R.J. Sternberg (Eds.), The Cambridge Handbook of Creativity (pp. 185–215). Cambridge University Press.
5. Huhtinen-Hildén, L. & Isola, A-M. (2019). Reconstructing Life Narratives through Creativity in Social Work. Cogent Social Sciences, 5(1).
6. SOKRA-hanke. (2023). Osallisuuden edistäjän opas. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
7. esim. Huhtinen-Hildén, L., Puustelli-Pitkänen, A., Strandman, P. & Ala-Nikkola, E. (2017). Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisyyden edistäjänä. Tutkimusraportti. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
8. Saarikallio, S. (2019). Access-Awareness-Agency (AAA) Model of Music-Based Social-Emotional Competence (MuSEC). Music and Science, 2, 1-16.
9. ks. Swall, A., Marmstål Hammar, L. & Gransjön Craftman, Å. (2020). Like a Bridge over Troubled Water – a Qualitative Study of Professional Caregiver Singing and Music as a Way to Enable Person-Centred Care for Persons with Dementia. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being, 15(1).
10. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuurihyvinvoinnin tutkimuksen ja koulutuksen osaamiskeskittymä. Verkkosivusto. Viitattu 4.10.2023.
1 Kommentti
Kiitos hyvästä kirjoituksesta : )